Syksy on aina sellaista aikaa, että tulee enemmänkin istuskeltua sisätiloissa. Silloin onkin hyvä aika kaivaa sukkapuikot esille ja käyttää näin sekin aika hyödyksi. 
Lankoja löytyy niin ihanissa väreissä, että on ihan valinnanvaikeus lankaostoksilla. Ostan yleensä kolmea eri väriä ja näin ollen niistä tulee kolmet noin 37-38 kokoa olevat sukat. Novita 7 Veljestä Simeoni lankakerässä on vain 100 g lankaa, joten juuri ja juuri saa kolmesta kerästä kolmet erivärisin terin olevat sukat.
Kävin viime viikonloppuna Kööpenhaminassa tervehtimässä tyttäreni perhettä ja sinne tuliaisiksi kudoin ”äiti-lapsi -sukat”.
Novita lankakerän vyötteessä on sukkien kutomisohje ja netistäkin löytyy paljon ohjeita, joten tämä ajanvietehomma onnistuu kyllä keneltä tahansa. Teen sukkiin helpon koristeraidan, joka antaakin sukalle vähän erilaisemman ilmeen.
Itse olen jo niin monet sukat tässä kutonut, että homma onnistuu jo ilman ohjettakin.
Mites siellä ruutujen takana; pukkaako sukkaa?
Olen usein ihaillut facebookin kirpputorilla myynnissä olevia pitkävartisia kirjavia sukkia ja ajatellut, että en taitaisi noin monellla langalla osata sukkia kutoa.
No eihän se loppujen lopuksi ollutkaan yhtään vaikeaa kun tekee kuvioita, joissa langan väri vaihtuu vuorosilmukoin.
Ensimmäiseksi kudoin nämä iloisen keltaisen värittämät sukat, joissa vielä vähän yksinkertaisempi kuvio.
Ne lähtivät ystävälleni Lappeenrantaan.
Kutominen on tosi kivaa ajanvietettä ja helpot kuviot onnistuvat jopa telkkua katsellessa.
Neljännet sukat ovat tulollaan ja ne ajattelin kutoa ihan itselleni.
Niinpä kävimme yhdessä ostamassa langat ja eipä siinä mennyt kuin reilu pari viikkoa kun äitini oli palaset kutonut. 
Niin siistiä jälkeä, vaikka näkökään ei enää ihan parasta A luokkaa ole. Minä sitten ompelin palaset yhteen ja virkkasin reunaan pitsikerroksen.
Toiselle puolelle ompelin iloisen värisestä trikookankaasta vähän pehmeämmän puolen, jotta peitto ei kutita pienen ihoa.
Hieno peitto siitä tuli ja olen kyllä niin ylpeä äidistäni. Ei monella vauvalla liene 93 vuotiaan isomummon kutomaa peittoa♥
Ensi viikolla peitto vaunuineen tuleekin käyttöön, kun he saapuvat tänne mummolaan♥
Tuliaisiksi vein pikkuiselle iloisen värisen toppahaalarin, jonka kaveriksi kudoin Novitan 7 veljestä langasta kirkkaan keltaiset sukat, lapaset ja pipon.
Villalankapipo ei varmaan tunnu kivalta pienen ihoa vasten, joten ostin siihen valkoisen aluslakin seuraksi. Sen avulla pipo varmaan pysyy paremmin päässäkin.
Neuleet kudoin 
Kokeilin peittoa myös sohvanreunalle ja kyllähän sitä siinäkin voi pitää. Siihen onkin mukava kääriytyä joulunpyhinä mutustelemaan suklaata 😉
Valmis päiväpeitto on kooltaan noin 140×240. Siihen meni 18 pientä fleecepeittoa. 
Ostamani peitot olivat raidallisia, joka helpotti leikkaamista. 
Leikkasin suikaleet noin 6 cm leveäksi. Ensin leikataan viltin toiselta puolelta 12 cm leveitä suikaleita ja sitten toiselta puolelta niiden välistä. Lopuksi vielä pyöristin reunat.
Sitten suikaleet venytellään niin, että niistä tulee pyöreähköä kudetta.
Sitten kude rullalle.
Puikkoina käytin verhokaupasta hakemiani pahvirullia, joille loin 40 silmukkaa.
Sitten vaan kutomaan. Aikaa yhden viltin leikkaamiseen kuteeksi meni noin 10 minuuttia. Yhden rullan kutomiseen meni noin tunti ja sillä tuli noin 5 kerrosta. Parhaiten noin isojen puikkojen pyörittäminen sujui meidän vuoteessa, jossa muutama ilta tuli telkkua katsellen silmukoita siirreltyä putkelta toiselle. Peitto valmistui noin 21 tunnissa. 
Sisustus ja Sepustus 