Meillä monella on kangaskenkiä, jotka tuppaavat helposti kastumaan kevätkeleillä. Tässäpä oiva vinkki, millä kyllästät kenkäsi vettähylkiviksi.
Tarvitset vain tuikkukynttilän.
Nappaa siitä suojafolio irti.
Hiero steariinia reilusti kengän pintaan.
Sulata steariini kengän pintaan kuumalla föönillä.
Näin sait kenkäsi näppärästi ja tehokkaasti vettähylkiviksi. 
Pyrin tekemään joka aamu vajaan tunnin aamulenkin jos siihen vain on mahdollisuus. Ihanaa on kun sen lenkin pääsee tekemään vähän erilaisissa maisemissa kuten tänä aamuna Oulussa. Oulun kaupunki ympäristöineen on täynnä mitä upeampia rakennuksia, veistoksia ja puistoja. Haaveena onkin muuttaa eläkepäivien lähestyessä johonkin Oulun lähettyville….saa nähdä sitten käykö haave koskaan todeksi 😉
Tänä aamuna lenkkisää oli kerrassaan upea; muutama pakkasaste ja selkeä taivas. Mukana oli kyllä vain kännykkä, mutta kivoja kuvia silläkin sai rakennuksista ja maisemista. 
Tämä upea lintuveistos kiinnosti niin paljon, että googlettamalla ”lintupatsas Oulu” löytyi tie Wikipedian sivuille, jossa oli luettelo Oulun patsaista ja muistomerkeistä. Sieltä selvisi, että kyseessä on Pokkisenpuistossa sijaitseva suihkulähdeveistos, jonka nimi on Kalasääski ja lohi . Paljastettu paikalleen samana vuonna kuin minä olen syntynyt eli vuonna 1960. Veistoksen on tehnyt kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen
Tässä vielä pieni ääninäyte pakkasnarinasta lenkkitossun alla 😀
Koko pienen tai ehkä jo minun kohdallani suurenkin iän ajan tätä päivää on miettinyt, pohtinut, pelännyt….siis päivää kun on pakko jättää omille rakkaille vanhemmilleen hyvästit 😦 Nyt sen on ensimmäistä kertaa kokenut, kun isäni nukkui pois tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. 
Olen siitä erittäin kiitollinen, että isä sai elää pitkän ja hyvän elämän äidin kanssa kahden asustellen. Vain pari viimeistä viikkoa meni sairaalassa sekä Kemissä että Torniossa. Suurkiitos kaikille ihanille ja välittäville hoitajille sekä Kemiin osasto 3B:lle että Tornion Terveyskeskukseen isän hellästä ja huolehtivasta hoidosta hänen viimeisinä elinpäivinään.
Isäni asusteli syntymäkodissani äidin kanssa kahden viimeisiin päiviinsä asti. Ajatelkaa; minun kesäkuuussa 90 vuotta täyttävä äitini oli isäni omaishoitaja ja hoitikin isän todella hyvin. Äiti on iästä huolimatta erittäin hyväkuntoinen ja pystyy kotona tekemään vielä kaikki normaalit päivittäiset askareet. Kunnan Kotisairaanhoidon hoitajat kävivät kotonamme pari kertaa päivässä hoitoapuna. Ihania ja ystävällisiä hoitajia, joille kaikille lämmin kiitos kaikesta huolenpidosta. Kerran kuukaudessa isä vietti parin viikon hoitojakson kaupungin vanhuspalvelun järjestämässä ns. Intervalli-hoidossa Tornion Puistolassa. Puhuimme isän kanssa aina ”kuntolomasta” kun hänet sinne vein ja hain 🙂 Isä viihtyi siellä erittäin hyvin ja Puistolan hoitajatkin pitivät iloisesta ja tyytyväisestä isäpapastani kovasti. Suurkiitos sinne Puistolaan kaikille ihanille hoitajille; teette niin äärettömän arvokasta työtä, josta me omaiset voimme olla todella kiitollisia. 
Hyvästijättö on aina raskasta olipa ihminen minkä ikäinen hyvänsä. Isälle tämä oli kuitenkin paras tapa lähteä, hiljaa nukkuen. Nukkui rauhallisesti viimeiset pari päivää sairaalavuoteessa, jonka äärellä vietin aikaa useita tuntia päivässä; silittelin päätä ja kättä sekä lauleskelin hiljaa hyräillen.
Kotini on täyttynyt upeista muistokukista, kiitos niistä teille kaikille ihanille ystäville ja työkavereille.
”Suurin suru on sanaton; syvin kaipaus äänetön”.
Serkkuni vaimo Ulla on minulle lapsena opettanut kauniin tuutulaulun, jonka kertosäde meni näin ”Isän päivänpaiste, äidin silmäin loiste; uuvu uneen armain suloiseen”. Se on niin kaunis laulu ja olen laulanut sitä paljon lapsiani nukuttaessa. Muistan aina, kun laulun herkät sanat saivat usein muutaman vuoden ikäisen esikoiseni silmät kyyneliin kertosäettä laulaessani. Muokkasin laulun sanoja vähän isälle sopivaksi ja mikäli Ulla pääsee osallistumaan isän siunaustilaisuuteen pyydän häntä laulamaan tämän laulun kanssani isälle silloin <3.
VIELÄ SÄTEET TAIVAANRANTAA PURPPUROI
LINTUIN LAULU HILJAISENA ILTAAN SOI
SYLIIN VÄSYNEENÄ VANHUS RAUKEAA
UNEN KULTAPORTIT ETEEN AUKEAA
ISÄ KUUDEN LAPSEN
PAPPA LASTENLASTEN
UUVU UNEEN RAKKAIN IKUISEEN
***
EI ENÄÄ SURU TUSKA SUA VOISI KOSKETTAA
TOIVOMME MATKAA HYVÄÄ KOHTI TAIVASTA
ME JÄÄMME TÄNNE SUA KAIPAAMAAN
KAUNIIT MUISTOT IKÄVÄÄMME HELPOTTAA.
ISÄ KUUDEN LAPSEN
PAPPA LASTENLASTEN
UUVU UNEEN RAKKAIN IKUISEEN
***
TÄNÄÄN SAAMME SINUT MATKALLE SAATTAA
IÄISYYTEEN KOHTI TAIVAAN PORTTIA
NYT KUOLEMA SUT MEISTÄ EROTTAA
MUT USKON VIELÄ JOSSAIN KOHDATAAN
ISÄ KUUDEN LAPSEN
PAPPA LASTENLASTEN
UUVU UNEEN RAKKAIN IKUISEEN
Nyt kuulkaa naiset löytyi semmoinen laite, jolla kiharat onnistuu varmasti! Huomautan heti, että tämä ei ole maksettu mainos, vaan haluan kertoa tästä ihmelaitteesta ihan vain sen vuoksi , koska se on niin loistava keksintö kiharoita haluaville:) Itse bongasin laitteen Jutta Gustafsbergin FB-sivuilta, jossa myös hän ylisti laitetta ihan ilmaiseksi; muiden iloksi 😉 Itse ilostuin ja kiinnostuin niin paljon, että olin siltä istumalta menossa laitetta jostain tavaratalosta hankkimaan, mutta onneksi ystäväni huomasi kysymykseni Jutan sivuilla ja laittoi minulle viestin, jossa lupasi myydä omansa. Näin minä sain hinnaltaan aika arvokkaan 149 euroa maksavan laitteen lähes puoleen hintaan. Täytyy kyllä vielä mainita, että hän myi laitteen sen vuoksi, että oli onnistunut saamaan hiuksensa jumittumaan laitteen sisälle, joten varovaisuutta kannattaa noudattaa varsinkin tosi pitkillä hiuksilla.
Saimme Indiedaysin bloggaajatapahtumasta mukaan Lorealin Preference Glam Lights raitapakkauksen, jonka myötä päätin lähteä mukaan L’Oréal Paris’n ja Indiedaysin yhteistyökampanjaan. Testasimme tyttäreni kanssa kuinka hiusten raidoitus onnistuu täällä uutuustuotteella ihan kotioloissa. Raitapakkauksessa on kaikki kotiraidoitukseen tarvittavat välineet. Tällä systeemillä ei tarvita raitahuppuja, vaan raidat tehdään mukana tulevalla muoviharjalla.
Harja olikin erittäin kätevä raidoitusaineen levitykseen. Nokkapullosta oli helppo annostella tuotetta harjan piikkeihin. Vetelimme harjalla toisillemme ainetta tasaisin välein hiuksien tyvestä latvaan.
Vaikutusajaksi pakkauksen ohjeissa suositellaan 25 – 45 minuuttia. Me annoimme aineen vaikuttaa noin 35 minuuttia ja raidoista tuli erittäin luonnollisen sävyisiä.
Päivänvalossa sävyt näkyvät paremmin.
Tyttäreni hiukset raidoituksen jälkeen.
Jännä peli alkamassa:) Nuorena tyttönä inhosin kaikkien urheiluohjelmien selostusääntäkin niin paljon, että oli vaikeaa olla samassa asunnossakin isännän kanssa kaikennäköisten kisojen aikana:D Nykyäänkään en juuri muista urheiluohjelmista nauti, mutta kun Suomi-Leijonat pelää jääkiekkoa, niin silloin on ruutujen äärellä oltava. Mukavaa koko perheen viihdettä. Ostettiin ihan sitä varten Canal-pakettikin. Viime viikonloppuna asepalvelustaan suorittava juniorimme kanssa istuimme kolmistaan sohvalla katsellen peliä. Tänä viikonloppuna juniorillamme onkin viikonloppu kiinni ja hänen on katsottava peliä kasarmilla.
Sohvalla istutaan nytkin kolmisin; tosin välissämme köllöttelee karvaturrimme:) Kisaeväät ovat pöydällä valmiina ja peli voi alkaa.
Vähän lipsutaan kevyestä ruokavaliosta ja pikkukippo sipsejä on tarkoitus napostella pelin lomassa…..tyyliin; hillitysti herkkuja 🙂
Entäs siellä? Katsotteko jääkiekkopelejä? Laitoin tuohon sivupalkkiin kyselynkin asian tiimoilta, kun kiinnostaa kuinka te lukijat suhtaudutte tähän jääkiekkohuumaan ;)
Tänään oli silityspäivä. Niitä päiviä ei montaa vuodessa ole; sen verran ikävää hommaa tuo silittäminen on. Mikähän sen tekee ikäväksi? Minäpä tiedän; se kun ne vaatteet ei vaan silene!
Olen kokeillut monenlaisia silitysrautoja ja aina tulos on sama; taiteviivoja jää ja tulee lisää; eikä ne oikene millään!
Vaikka kuinka silität ja silität 😦
Pitäisin niin mielelläni usein paitapuseroita….
….mutta kun se silittäminen on niin työlästä, niin eihän noita jaksa kovin usein pestä ja silitellä. Tämäkin on nyt muka silitetty, näyttääkö se siltä? No joo; ei….mutta näillä mennään, kun parempaan ei pysty. Onko vika sitten silittäjässä, paidan laadussa vai jossain muussa?
Olisko teillä antaa jotain hyviä paitapuseroiden silitysniksejä tai onko teillä käytössä joku huippuhyvä silitysrauta, jolla työ sujuu kuin leikki. Olisin valmis maksamaan hyvästä silitysraudasta vähän enemmänkin, kunhan sillä saisi nopeasti sileää pintaa aikaan.
Viime sunnuntaina hiihtelimme veljeni ja hänen vaimonsa kanssa vanhempiemme mökille meren saareen. Kohteemme; punainen mökki häämöttää tuolla puiden takana.
Keli oli mitä mainioin; aurinko paistoi täydeltä terältä, eikä tuulen virettäkään ollut havaittavissa.
Suksi luisti loistavasti ja upposti aavistuksen verran hankeen….juuri sen verran, että lipsumiselta vältyttiin 🙂
Perillä paistateltiin päivää terassilla….
….paistoimme makkarat ja nautimme ne eväinä olleiden lohisalaattien kera.
Levittelimme terassin pöydät ja tuolit mökkivierailun ajaksi paikoilleen ja joimme myös jälkkärikahvit ulkosalla.
Ihana aurinko lämmitti jo kovasti mökin seinän seinustaa.
Eväät syötyämme ja kahvit juotuamme hiihtelimme takaisin. Hiihtomatkan pituudella ei voi oikein leuhkia; 15 minuuttia mökille ja sama aika takaisin, mutta tulihan sitä yhteensä pari tuntia nautittua ihanasta päivänpaisteesta.
Seitashopin verkkokauppaan oli tullut myyntiin Åre Chokladfabrikenin suklaatötteröitä.
Samoja, joita ystävättäreni ja minun edesmennessä Sisustus- ja Suklapuodissa aikanaan möimme.
Suklaita on useita eri makuja. Oli ihan pakko tehdä viime viikolla pieni tilaus Seitashopin verkkokauppaan.
Nyt viikonlopun aikana herkuttelimme suklaat tyttäreni kanssa 🙂 Varsinkin tuo Lakritsisuklaakola maistuu taivaallisen hyvältä. Suosittelen testaamaan.
Juu ja ihan omalla rahalla maksoin tilauksen eli mistään maksetusta mainoksesta ei ole kyse. Teki vaan mieli kertoa teillekin näistä ihanista herkuista 🙂
Eilen vietimme aamupäivän kirpeässä -20 asteen aurinkoisessa pakkassäässä seuraten nuorimmaisemme sotilasvalatilaisuutta Lapin Ilmantorjuntarykmentissä Rovaniemen Someroharjulla.
Liikuttava tilaisuus kun satoja nuoria miehiä ja muutama nainenkin vannoivat yhteen ääneen tahtovansa; ”kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaansa koskemattomuutta, sen laillista yhteiskuntajärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa…”. Koko valan hienon sanallisen sisällön voit lukea täältä. Juhlavaa, upeaa ja liikuttavaa tekstiä. Kuvassa takana näkyvässä pitkässä henkilörivissä oikealla etummaisena seisoi meidänkin 19 vuotias alokkaamme ryhdikkäänä ja sai eilen valan myötä ensimmäisen ylennyksen ja on nyt sotilasarvoltaan Tykkimies.
Valatilaisuudessa myös vieraille tarjotaan perinteen mukaan hernekeittolounas. Ruokailimme heidän yksikköjensä tupien aulassa, jonne oli katettu pitkät puupöydät. Saimme jo toisen kerran nauttia kuuluisaa armeijan hyvää hernekeittoa, jota poikamme onkin usein kehunut. Ensimmäisen kerran olimme samassa paikassa hernekeitolla v.2005 kun olimme seuraamassa esikoisemme valatilaisuutta. Tuolloin sotilasvalan vannomisosuus tosin pidettiin sisätiloissa Rovaniemen kirkossa ja siirryimme Someroharjun tiloihin vasta valan jälkeen.
Tutustuimme myös pojan tupaan, johon on vieri viereen majoitettu kymmenen nuorta miestä. Kaikki tämän tuvan asukit ovat aloittaneet Sotilaspoliisikoulutuksen ja ovatkin armeijan leivissä vähän pitempään eli 9 kuukautta. Jokaisen hiihtosukset säilytetään näköjään vuoteiden alla 😉 Näissä kaposissa vuoteissa pojat nukkuvat varmaankin aika sikeästi ohjelmantäyteisten koulutuspäivän jälkeen.
Sisustus ja Sepustus 