Ehkä se vähän itketti

Silmiin sattui jostain netin syövereistä Hanna Gullichsenin Itkukana resepti. Hanna kertoo blogissaan, että tämä hänen kehittelemänsä kanaruoka sai nimekseen Itkukana sen vuoksi, että se oli itkettävän hyvää 🙂 Todella hyvää se oli, mutta ei nyt ihan tippa linssin tirahtanut.

Kaapista löytyikin broilerin sisäfilettä ja purjosipulia. Ohjeessa neuvotaan laittamaan salottisipulia, mutta korvasin sen purjolla. Kermanakin käytin kevyttä 10 % ruokakermaa. Silti siitä tuli tosi hyvää. Lisäkkeeksi kiehautin tankoparsoja.Maun salaisuus lienee reilu rasvaliemi. Broilerinfileet kun paistautetaan ensin voi-öljy -seoksessa. Sen jälkeen ne käytetään pois pannulta ja voiliemeen lisätään sipuli, tomaattipure, soijakastike sekä kerma. Minuutin päästä lisätään sisäfileet takaisin pannulle ja annetaan hiljalleen kiehua 7-9 minuuttia.Purjosipulikin sopi tähän myös erittäin hyvin ja muhikin niin makoisaksi tuossa kastikkeessa. Sitä olisi voinut olla paljon runsaamminkin. Seuraavalla kerralla laitan pari kokonaista purjopötkyä mukaan. Purjoa on niin mukavan helppo käsitellä, kun ei tarvitse kuoria sen kummemmin. Onko teillä valmistettu Itkukanaa?

Pääsiäispäivällinen

Vietämme pääsiäistä kotosalla. Pitkäperjantaina kutsuin etelästä kotiseudulla vierailleen veljeni ja äitini päivälliselle.Samainen veljeni oli jo edellisenä päivänä käydessään tuonut nuo ihanat keltaiset tulppaanit. Tulppaaneissa on myös vähän tummaa oranssia, joka teki niistä vähän erikoisemman näköiset.  Niin kauniita! Lähdin pihaltamme etsiskelemään pajua ja sieltä löytyikin jättikokoinen pajupuu, jossa oli jättikokoiset pajunkissat! Muutaman oksan taitoin tulppaanien seuraksi…. …ja muutaman oksan pieneen Iittalan Kivi-tuikkuun jokaisen ruokailijan lautasen viereen.Muuten kattaus oli aika yksinkertainen. Olen nyt ihastunut tuollaiseen korkeampaan servetin taittomalliin. Se näkyy niin kivasti myös sivulta pöytää katsottaessa.Päivällismenumme oli helppoa esivalmistettua; Lidlin kana-kasvismureke, jonka viereen tein uuniin paistumaan  sipulista, bataatista, porkkanasta ja perunasta lohkojuurekset. Oliviiöljyssä pyöräytetyt juurekset maustoin timjamilla, suolalla ja tuoreella rosmariinilla. Paistoin mukaan myös pakasteessa olleet juustoiset perunapaistokset. Oletteko maistaneet; nää on niin hyviä! Tankoparsat tein suosikkitavallani; eli kuorin ja keitin suola-sokerivedessä noin 8 minuuttia. Äidin ja veljeni kanssa joimme pelkät jälkkärikahvit, mutta myöhemmin illalla piipahti meidän äiti-tytär -parimme toinen puolisko perheensä isän kera kahvittelemassa ja tein kahvipöytään meille pääsiäismunin koristellut marjamaljat. 

Teriyakilohta, nams!

Usein olen teriyakilohesta kuullut puhuttavan ja kerran olimme sitä menossa poikiemme kanssa Helsingissä syömäänkin. Joku paikka, jossa se on kuulemma tosi hyvää, mutta jonka nimeä en nyt muista. Nyt sattui netissä surffaillessa ohje silmääni, niin päätin kokeilla itse sitä valmistaa. Kyllläpä siitä tulikin hyvää!Annos tehtiin ohjeen mukaan kulhoihin eli ohjeen nimikin oli Teriyakilohi kulhossa. Ohje on Soppa365 -sivuilta.Lohta voi todella laittaa monella eri tapaa ja tässä ruoassa lohi oli kyllä herkullisessa muodossa. Ohjeesta löytyy myös kulhoon tulevaan salaattiin makoisa kastikeohje; suosittelen testaamaan!

Kanelipullaa padassa

Pataleipää on tullut tehtyä useinkin, mutta patapulla oli minulle ihan uusi tuttavuus. Ohje sattui silmään Yhteishyvä -lehdestä. Ohjeessa se on nimeltään Vaniljainen patapulla, mutta itse lisäsin siihen myös kanelin. Patapulla valmistetaan samalla periaatteella kuin pataleipäkin eli aineet vaan sekoitetaan ja jätetään lämpimään ja vedottomaan paikkaan kohoamaan yön yli. Tässä pullaohjeessa taikina taputeltiin yön kohotuksen jälkeen levyksi jauhotetun leivinpaperin päälle ja levyn päälle siroteltiin sokeria, vaniljasokeria, kanelia ja päälle vuoltiin juustohöylällä voilastuja. Tämä toistettiin kolme kertaa käännellen aina taikinan reunat voi-sokeri -seoksen päälle. Sitten ”pullapallon” annettiin vielä kohota pari tuntia ja pallero pudotettiin leivinpapereineen 3 litran vetoiseen pataan. Uunissa se oli ensin kansi päällä 35 minuuttia ja sen jälkeen ilman kantta 15 minuuttia. Tältä se sitten näytti uunista tulon jälkeen.Mukavan rouhean näköinen pullanen.Jäähtyneen pullasen päälle roiskittiin tomusokeri-sitruunamehu -kuorrutetta ja nonparelleja. Sulatettu valkosuklaakin kävisi varmaan hyvin kuorrutteeksi.Pulla oli aivan mahdottoman mehevää ja hyvänmakuista. Lisäämäni kaneli teki pullaan makulisän lisäksi myös kivoja kuvioita. Tätä pullaa meillä tehdään kyllä toistekin; toki aikaavievää, mutta niin helppoa!

Ystävänpäiväkahvit

Omenapussin kyljestä löytyi kokeilukelpoinen paistosohje: suolacashew-omena -paistos.Omenan ja suolapähkinän yhdistelmä vaikutti lupaavalta. Tuli mieleen, että voisi kokeilla myös päärynän kanssa.Ohjeen vehnäjauhot ehkä kuitenkin korvaisin seuraavalla kerralla kaurahiutaleilla. Ne sopivat mielestäni omenan kanssa paremmin kuin tuollainen ”kakkutaikina” -tyyppinen seos.Hyvältä se kuitenkin maksui vanilja-valkosuklaa -jäätelön kera.Ja ihan parhaassa ystävänpäiväseurassa, kun tytär ja meidän suloinen lapsen lapsemme lennähti tänne ystävänpäivävierailulle ♥

Runebergin päivä inspiroi

Innostuin Runebergin päivän kunniaksi leipomaan ensimmäistä kertaa elämässäni Runebergin torttuja. Kaikki aineetkin löytyi kaapista (jopa sitä rommia :O), niin ei muuta kuin tuumasta toimeen. Ohjeessa neuvottiin laittamaan taikina uunin kestäviin korppujauhoilla vuorattuihin kahvikuppeihin. En kuitenkaan uskaltanut kokeilla kestääkö meidän kahvikupit uunissa, joten voitelin ja korppujauhotin silikonimuffinsivuoat.Vähän epämuodostuneita niistä tuli kun hölmöyksissäni ladoin ne vieri viereen pieneen uunivuokaan kun pelkäsin niiden leviävän. Tosin ei kai ne silikonivuoat niinkään leviä kuten paperiset muffinsivuoat saattavat tehdä.Viime sunnuntaina saimme maistella mieheni tädin leipomia Runebergin torttuja ja ne kyllä olivat mielestäni paremman makuisia. Hän oli käyttänyt taikinassa korppujauhojen sijasta piparkakkumuruja, kuten monessa ohjeessa näyttikin olevan vaihtoehtona. Minulla pipareita ei ollut, joten jouduin tyytymään korppujauhoihin. Piparkakkumuru antaa varmasti paremman maun torttuun kuin korppujauho.

Tuunattu valmiskakku

Minulla on aina pakkasessa jonkinlainen pikkukakku mahdollisia yllätysvieraita varten. Useimmiten se on mutakakku, jonka tarjoilen marjojen ja pursotekermavaahdon kera. Joku aika sitten ostin Lidlistä sitruunaisen mascarpone -juustokakun, jonka tarjoilin tänään meidän vieraille.  Kakku oli kuitenkin aika tylsän näköinen, joten päätin sitä hiukan tuunata kivemman näköiseksi.Kaapista löytyi puolikas suklaalevy (karkkilakko on pitänyt…), josta sulatin mikrossa muutaman palasen ja huitelin haarukalla suklaaraitoja kakun päälle.Suklaaraitojen päälle sirottelin vielä valkosuklaakakkukoristeraetta.Siitähän tuli aivankuin eri kakku!Pienestä koostaan huolimatta riitti oikein hyvin kuuden hengen kahvitteluporukalle ja iso palanen vielä jäikin.

Herkullinen tuliaisvinkki

Olen tehnyt jo monta kertaa itse jostain lehdestä löytämäni ohjeen mukaisgta herkullista mysliä. Lapsillenikin vein sitä jokaiselle purkin tuliaisena kun tavattiin Helsingissä viime viikolla. Hekin kaikki pitivät siitä kovasti. Tosi hyvä tuliaisvinkki näin joulun aikaan kyläillessä tai miksei ystäville ja perheenjäsenille myös ihan joululahjaksi.Myslin miellyttävä makulisä on lakujauhe.Se on myös todella helppo valmistaa. Kaikki aineet vain sekaisin ja seos levitetään uunipellille.Sitten vain 20 – 30 minuuttia 180 asteen uunissa. Mysli on valmista kun se on vähän ruskistunut. Kannattaa hämmennellä seosta välissä ja seurata ettei seos pääse palamaan. Valmis mysli on kauniin ruskeaa.Sitten vain johonkin nättiin purkkiin, etiketti kylkeen ja kyläilemään 🙂Tässäpä ohje, niin pääsette kokeilemaan. Itse olen vähentänyt tuon öljyn määrän puoleen… keveempää nääs 😉

Lettuja vähän terveellisemmin

Ai että oli makoisia pinaattilettuja! Minulla on tapana aina kuvata jossain lehdestä lukemani mielenkiintoinen ruokaohje ja tämäkin on tullut jossain kuvattua. Se on sitten odotellut puhelimen arkistoissa sitä, että muistan ostaa täysjyvävehnäjauhoja. Nyt yksi päivä muistin ja päätin paistaa letut meille iltapalaksi. Teki niin mieli jotain herkkua, mutta vähän terveellisemmällä tyylillä.Lettujen paistossa piti olla kärsivällinen ja antaa niiden kunnolla paistua ja hyytyä kauttaaltaan. Silloin kääntäminen onnistui erinomaisesti. Pari lettua meni alussa palasiksi kun käänsin liian aikaisin.Paistamiseenkin käytin normaali öljyn sijasta kookosöljyä. Ohjeen mukaisista aineksista tuli 11 reilun kokoista ja rapsakkaa lettua.Keitin meille iltateet ja nautiskelimme letut tällä kertaa ilman täytettä. Miehenikin oli epäilevistä katseista huolimatta yllättynyt lettujen hyvästä mausta. Hän jopa laittoi totuttuun tapaansa lettujen päälle sokeria ja hilloa, joka minusta tuntui vähän hassulta kun oli kyse pinaattipitoisista letuista 😀 Mutta kuulemma hyvin sopi lisäkkeet päälle niinkuin tavallisiinkin lettuihin.Muutama lettu jäi meillä iltapalalla syömättä ja seuraavana päivänä lämmitin niitä pari kappaletta mikrossa juustoraasteen kera. Kääräisin sisään vielä ennen lämmitystä proteiinilisäksi reilusti kalkkunaleikkelettä.

Isänpäivämenu

Minusta on jotenkin tullut niin kriittinen näiden blogijuttujen suhteen. Tuntuu, että kaikilla muilla on paljon upeampia kuvia ja paljon enempi mielenkiintoista sanottavaa. Sen seurauksena tämä minun blogi päivittyy yhä harvemmin ja harvemmin. Lieneekö kohta tullut tiensä päähän kokonaan….

Tämäkin juttu meinasi jäädä kirjoittamatta, mutta ajattelin nyt kuitenkin uhmata kriittisyyttäni ja julkaista muutaman kuvan meidän kahdenkeskeisestä isänpäivälounaasta. Katoin meille kahdelle saarekkeen ääreen vähän juhlavamman kattauksen. Taittelin servetit, sytytin kynttilät ja kaivoinpa kaapin kätköistä vielä pattereilla toimivan lumihiutalevaloketjunkin koristamaan meidän isänpäiväkattausta. Kyllä lastemme rakas iskä ansaitsi päivänään kaiken huomion ja juhlavan päivällisen. Ansaitsisi itseasiassa useamminkin♥Menuun kuului mausteiset lohkoperunat, ulkofilepihvit, pippurikastike ja paahdetut ruusukaalit. Jälkkäriksi tein kestosuosikkini; nopeasti ja helposti valmistuvat marjamaljat. Laitoin tällä kertaa maljoihin myös banaania.  Marjoina pensasmustikoita ja mansikoita. Tämä on sellainen kivasti ”kevyempi” jälkkäri kun vaahdoksi laittaa 9 % rasvapitoisuuden vaniljavaahtoa. Sokeria maljaan ei laiteta ollenkaan, sillä vaniljavaahto on sen verran makeaa. Pohjalle laitoin vain yhden digestivekeksin murusina ja kostukkeeksi vähän luomuomenamehua. Päälle murustelin pikkuisen digestivekeksimurua ja raakasuklaata ja törkkäsin kyllä vielä yhden suklaavohvelipötkyn koristeeksi. Malja oli kuin täytekakku kahvin kera.