Satumaiset Levin Iglut

Yksi elämäni upeimmista kokemuksista on takana; yö Levin Igluissa. Blogisiskoni Marita Hunajaa ja Maitoa -blogista on usein suositellut tutustumaan hänen isänsä perustamiin Levin Igluihin. Päätimme nyt hetken mielijohteesta lähteä pienelle yhden vuorokauden ruskaretkelle mieheni, veljeni ja hänen vaimonsa kanssa ja varasimmekin yöpymisen vain reilu viikko ennen lähtöä. Onneksi Superior igluja oli vielä vapaana ja saimme viettää ikimuistoisen vuorokauden Lapin luonnon henkeäsalpaavissa maisemissa. Hintakin oli nyt houkuttelevampi , sillä Levin Igluilla on nyt erilaisia majoituspaketteja –30 % alennuksella. Suosittelen lämpimästi ja tämä ei ole maksettu mainos, vaan vilpitön upea kokemus, jonka toivoisin jokaisen joskus kokevan.

Lasikattoiset iglut sijaitsevat tunturin rinteessä 340 metrin korkeudessa. Igluja on yhteensä 27; joista 3 kpl upeita 51 m2:n Suite Igluja omalla terassilla ja ulkoporeammeella, 9 kpl eturivissä sijaitsevia 23 m2:n Prime Superior igluja sekä 15 kpl 23 m2:n Superior igluja.

Ihastuksen huokaisu tulvahti huulilta, kun avasimme iglumme oven. Se valon määrä ja kauneus, joka ympäröi koko tilaa on sanoinkuvaamaton. Se on vain koettava livenä siellä paikanpäällä. Mitkään kuvat eivät välitä sitä tunnelmaa ja tunnetta niin täydellisesti kuin sen siinä iglun sisään astuessa kokee! Sattui vielä niin aurinkoinen päiväkin.

Pöydällä odotti tervetuliaismaljat ja kirje, jossa persoonallisesti kerrottiin juuri tämän päivän tilannetta igluilla sekä vähän iglujen perustamishistoriaa. Historiaa vuonna 2008 toteutuneesta Tauno Mäkelän loistavasta ideasta ja unelmasta, joka on kasvanut tuolloin neljästä lasi iglusta tunturin laella nykyiseksi 27 upean iglun kansainvälisesti palkituksi ja arvostetuksi satumaiseksi lomakohteeksi. Mikä innovatiivinen unelma ja toteutus!

Kohotimme mieheni kanssa heti maljat tälle upealle pienen ruskaretken alulle sekä Tauno Mäkelälle ja hänen jo useassa polvessa unelmaa jatkaneelle perheelleen; kippis ja onnea ja menestystä myös nykytilassa olevassa haastavassa matkailun tilanteessa!

Kippisteltyämme piipahdimme autolla mutkan muutaman kilometrin päässä sijaitsevassa Levin keskustassa, mutta mieli teki mahdollisimman pian palata takaisin nauttimaan iglun maisemasta. Muuta emme nyt kaivanneet.

Aurinkoinen sää teki nautinnosta vielä täydellisempää. Herätti jopa toiveen, että näkisimmeköhän yöllä myös revontulet.

Toisen veljeni tytär asuu Kittilässä ja järjesti meille ihanan yllätyksen kuullessaan meidän olevan igluilla. Oveemme nimittäin yhtäkkiä koputettiin ja respasta tuotiin meille heidän tervehdyksenä pullo shampanjaa!

Olimme tehneet myös pöytävarauksen iglujen yhteydessä olevaan ravintola Utsuun. Vaihdoimme vähän parempaa päälle illalista varten….

….ja kohotimme vielä porukalla yllätysshampanjamaljat ihanalle päivälle, upealle Levin Igluille ystävällisine henkilökuntineen sekä näille elämän satumaisille hetkille, joita olimme päivän aikana kokeneet.

Ravintolassa nautimme sekä visuaalisesti että kulinaarisesti maittavan kolmen ruokalajin illallisen. Alkuun pöytään tuotiin monenlaista leipää erikoisine levitteineen. Vaalea, kuvassa oikeanpuolimmaisessa astiassa oleva matsutakesienilevite varsinkin oli todella hyvää.

Alkupalaksi saimme kylmäsavustettua haukea, piimää, fermentoitua porkkanaa ja mallasta.

Pääruokana kotimaista naudan entrecote, palsternakkaa, korvasieniä Kittilästä ja hollandaiskastiketta.

Jälkiruokana tyrniparfait, lakritsikastike ja savustettu valkosuklaa. Oi oi, kyllä maistui!

Revontulet eivät nyt meille näyttäytyneet, mutta yöllä tämä taivas oli täynnä tuhansia henkeäsalpaavan kauniita ja kirkkaita tähtiä, joita piti katsella niin pitkään kunnes silmät painuivat väkisin kiinni. Kiitos Levin Iglut. Tarjosit kyllä enemmän kuin parasta. Toivottavasti pääsen vielä joskus kokemaan kaiken uudestaan.

Kuukausi Kööpenhaminassa

Terkut täältä Kööpenhaminasta, jossa olemme lähes kuukauden viettäneet aikaa tyttäreni perheen kanssa. Tulimme tänne omalla autolla Ruotsin kautta. Lähdimme Torniosta 2.5. selvitettyämme ensin edellisenä iltana Ruotsin rajalla, että päästävät meidät lähtemään Suomesta. Saimme poikkeusluvan ylittää rajan tuolloin vielä tiukkojen rajaylitysehtojen 3E pykälään vedoten, kun tyttäreni synnytys lähestyi ja heillä ei täällä ole lähisukulaisia.  Tanska onneksemme päätti huhtikuun lopulla alkaa päästämään lähisukulaisia maahan. Todisteena rajalla meillä piti olla tyttäreni syntymätodistus, hänen passistaan kopio sekä tietysti omat passit. Ajoimme ensimmäisen päivän aikana noin 950 km Uppsalaan asti ja siellä yövyimme Scandic hotellissa. Meillä oli eväät mukana ja pari kertaa matkan aikana pysähdyimme niitä tienviereen nauttimaan. Toisena päivänä ajoimme loput 700 km ja saavuimme Kööpenhaminaan iltapäivällä. Vajaan 1700 kilometrin matka meni tosi näppärästi hyvillä teillä ja hyvällä autolla.Saavuimmekin perille todella ”kreivin aikaan”, sillä tyttäreni oli todella huonovointinen ja joutuikin heti toisena päivänä saapumisemme jälkeen lähtemään sairaalaan. Sairaalassa hänelle tehtiin heti kiirellinen sektio ja pieni suloinen tyttärenpoikamme saapui maailmaan 5.5. Tyttäreni heikon olon vuoksi myös hänen miehensä joutui olemaan hänen seuranaan koko viikon sairaalassa ns. vauvavastaavana. Me mieheni kanssa hoidimme tuon viikon heidän 2 vuotiasta tytärtään. Koronan vuoksi sairaalaan ei päässyt kukaan heitä tapaamaan, joten vanhemmat eivät nähneet esikoistaankaan koko sairaalassa olonsa aikana.Vuokrasimme meille täältä tyttäremme kodin läheltä viihtyisän asunnon Airbnb:n kautta. Talo on upealla paikalla keskellä kanavaa ja sieltä oli noin 900 metrin kävelymatka tyttäremme asunnolle. Asunnossamme on erittäin kaunis sisustus ja upeat maisemat.Äitienpäivän vietimme mieheni ja tyttärentyttäremme kanssa kolmestaan. Mieheni haki minulle lähikaupasta upean kukkakimpun, jonka mukana tuli tanskalaiseen tapaan juhlailmapallo. Viikon sairaalareissun jälkeen tyttäreni ja hänen miehensä pääsivät vihdoin kotiin.  Tervetulojuhliin leivoin makoisan mansikkakakun ja vietimme näin sekä äitienpäivää että tyttäremme, hänen miehensä ja vauvan kotiintulojuhlaa 11.5. Viikko erossa esikoisestaan vanhemmat sekä pikkuinen olivat niin onnellisia saadessaan jälleen halata toisiaan♥Viikot täällä ovat kuluneet todella mukavasti. Ollaan yhdessä vuorotellen kokattu täällä meidän asunnolla. … ja vuoroin tyttäreni miehineen on kokkailut meille maittavia aamiaisia ja illallisia.Ollaan kävelty mieheni kanssa joka päivä kanavan vartta noin 7 km:n lenkki tyttärentyttäremme nukkuessa päiväuniaan rattaisaan. Päiväunien jälkeen on silloin tällöin  leikitty hetki hiekkalaatikolla. Mummo ja pappa ovat saaneet makoisia hiekkakahveja useammankin kerran.Koko porukalla ollaan myös käyty kävelylenkeillä ihanissa puistoissa ja katsomassa lampaita läheisessä eläinpuistossa.Kahvilat täällä aukesivat 18.5. Tyttäremme perheen kodin alakerrassa on aivan ihana Bows and Balloons -kahvila, jossa kävimme heti sen avattua kahvilla. Siellä on tarjolla tosi erikoisia ja upeita jäätelöannoksia ja kakkuja.Varsinkin tämä heidän ”savuava” kahden hengen jäätelöannos. He tuovat sen pöytään ja kaatavat aluslautaseen jotain nestettä, jolloin aluslautanen alkaa hauskasti ”savuta”. Yhden kerran uskaltaiduin vävyni kanssa myös uimaan kanavassa. Tai no ei sitä minun kohdalla voi uinniksi sanoa, mutta tuli kuitenkin kauloja myöten itsensä kasteltua jäätävän kylmässä vedessä.Airbnb asunnoltamme on häikäisevän upeat maisemat joka suuntaan kohti kanavaa. Iltaisin siltojen valot ja taivaan värit ovat niin kaunista katseltavaa.Mikä parasta ollaan saatu viettää niin paljon aikaa näiden mummon rakkaiden murusten kanssa ♥Sunnuntaiaamuna varhain lähdemme ajelemaan takaisin kohti Torniota. Ikävä tulee kyllä melkoinen, mutta kuukauden päästä minulla on lennot tänne varattuna. Niitä lentoja ei ainakaan vielä ole peruttu, joten pian ehkä nähdään taas♥

Puolen vuoden loma

Voi ihanuus tuota kevätaurinkoa ja tiedättekö mitä? Minä saan nauttia siitä vaikka koko päivän ulkoillen. Järjestin nimittäin itselleni puolen vuoden vuorotteluvapaan.Aloitin vapaat helmikuun alusta ja aika on kyllä mennyt kuin siivillä näin toimeettomanankin.Vapaani ensimmäisen viikon vietin tyttäreni perheen luona Kööpenhaminassa. Seuraavat pari viikkoa on mennyt ihan laiskotellessa. Maaliskuun lopulla on ohjelmassa New Yorkin reissu ystävättäreni kanssa.Huhtikuun alussa vietän jälleen viikon Kööpenhaminassa. Kesän kynnyksellä on myös tarkoitus viettää kokonainen kuukausi Kööpenhaminassa. Paljon on siis ainakin matkustusta tiedossa. Hiukan kyllä jännittää tuo koronaviruksen leviäminen, että voiko se lopettaa kaiken matkustamisen maiden välillä? No mutta, mennään nyt päivä kerrallaan ja katsellaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Ihana ihana Kööpenhamina

Neljäs Kööpenhamina-matkani takana ja tällä kertaa vietimme siellä pitkän viikonlopun äiti-tytär -kokoonpanolla. Lensimme sinne itsenäisyyspäivänaamuna ja meitä odotti makoisa tyttäreni valmistama brunssi heidän uudessa kodissaan. Tarjolla oli mm. kuvassa lautasella näkyvissä pienissä lasikipoissa olevaa perinteistä tanskalaista joulujälkiruokaa; risalamandea. Se on kermainen tanskalainen jälkiruokaversio riisipuurosta ja tarjoillaan kirsikkaisen kastikkeen kera.Brunssin jälkeen suuntasimme vesibussilla Nyhavniin, Toinen seurueemme äideistä oli eka kertaa Kööpenhaminassa, jonka vuoksi tarkoitus oli nähdä kuuluisimmat nähtävyydet ja yksi niistä on tietysti Nyhavn. Tiesittekö, että yhdessä kuvassa näkyvistä värikkäistä taloista on aikanaan asunut kuuluisa Hans Christian Andersen. Hänethän tunnetaan erityisesti saduistaan, jotka kuuluvat maailman eniten käännettyyn kirjallisuuteen. Kukapa ei olisi kuullut sellaista saduista, kuten Keisarin uudet vaatteet, Pieni merenneito, Prinsessa ja herne ja Ruma ankanpoikanen.Nyhavnissa oli kauneilla jouluvaloilla koristeltu katu. Kadulla oli pieniä kojuja, jossa myytiin kuuma glögiä, joulujuttuja ja perinteisiä tanskalaisia herkkuja, kuten appleskivereitä. Maistoimme porukalla yhden rasiallisen näitä pienen pieniä vähän paksuja ohukaisia muistuttavia perinteisiä tanskalaisherkkuja.Illallisella meillä oli tarkoitus mennä sushiravintolaan, mutta eihän sinne saanutkaan pöytää kun ei ollut varausta. Ajattelimme, että torstai-ilta ei olisi niin varattu, mutta näköjään suurkaupungissa on aina kaikki suositut paikat täynnä. Yritimme sitten pizzalle, mutta sielläkään ei ollut seurueellemme tilaa. Päädyimme sitten jo aikaisemminkin hyväksi havaitsemaamme huippuun burgeripaikkaan Cock`s and Cows. Suosittelen lämpimästi jos hampurilaishammasta pakottaa.Perjantaipäivän aloitimme brunssilla monissa blogeissakin kehutussa Mad & Kaffe ravintolassa. Kuten edellisestä kuvasta huomaatte oli ravintolan edessä paljon ihmisiä odottamassa pääsyä kahvilaan. Nimensä veroinen siis! Mekin istahdimme kärsivällisesti odottamaan vuoroamme kauniisti somistellun kahvilan oven edessä oleviin pöytäryhmiin. Ravintola oli keksinyt mainion tavan säästää aikaa. He nimittäin antoivat ravintolaan tulleille käteen listan, josta brunssin sisällön sai valita etukäteen vapautuvaa pöytää odotellessa. Ohessa minun valintani,….…joka näytti tältä pöytään saapuessa. Todella hyvältä maistuvia annoksia ja ravintola oli erittäin viihtyisä. Suosittelen.Brunssin jälkeen suuntasimme kohti Pientä merenneitoa. Merenneito on nimensä mukaan ”pieni”. Itseasiassa huomasimme, että se on livenä aikalailla sen kokoinen kuin ihminen on. Tässä kuvassa se näkyy meidän naisviisikon oikealla puolella pienen pienenä.Illalle olimme nyt viisastuneena tehnyt varauksen siihen sushiravintolaan, johon olimme päivää aikaisemmin yrittäneet. Ravintolan nimi Sticks`n`Sushi. Vesibussista katsottuna se sijaitsee kuvassa näkyvän ympäröidyn rakennuksen 12. kerroksessa. Näkymät Kööpenhaminan ylle avautuivat ravintolan ikkunoista upeasti. Tilasimme sushiaterian kolmelle, jossa riittikin syömistä todella paljon. Mukana oli vähän erilaisiakin annospaloja.Sushi-illallisen jälkeen suuntasimme katsomaan jouluista Tivolia. Minullekin tämä oli ensimmäinen kerta tuossa kuuluisassa Tivolissa, joka koristellaan eri vuodenaikojen juhlien mukaan. Jouluasuinen Tivoli oli valloittava valoineen ja joulukoristeineen.Siellä jos missä pääsee joulutunnelmaan!Kööpenhamina on kyllä niin upea kaupunki, jossa on paljon nähtävää. Upeita rakennuksia!Joulunaika näkyi joka paikassa; tämäkin hotelli oli puettu joulukalenteriksi!Kävelimme paljon ympäri kaupunkia katsellen nähtävyyksiä.  Amalienborgin linnan pihalla marssivat useat ”tötteröhattuiset”vartiomiehet vartioiden Tanskan kuningasperheen talvikotia. Linnan takaa kohosi Marmorikirkon kaunis kupoli.Kaupunkiin tutustumisen välillä poikkesimme kuumalle glögille tunnelmalliseen pikkukahvilaan nimeltä Cafe No. 11. Kahvilan pöydät oli somistettu hauskasti pienin rummuin.Niin paljon oli taas nähtävää ja varmasti jäi vielä paljon näkemistä seuraavaan reissukertaan.

Piknikillä Luppiovaaralla

Tänään vietimme upean aurinkoisen päivän Ruotsin puolella noin 60 kilometrin päässä Torniosta sijaitsevalla hienolla Luppiovaaran näköalapaikalla.Veljeni vaimoineen pyysi meitä mukaan piknikille tuonne upeisiin maisemiin. Itse en ollut ennen tästä hienosta paikasta kuullutkaan.Paikalla on myös näköalaravintola Utblick, jonka pihaan tie Luppiovaaralle johtaa. Perille vie hyvä tie ja pihalla on tilaa parkkeerata auto ja lähteä kulkemaan kohti kivistä vaaraa. Ravintolan ruokatarjoilua näytettiin kovasti kehuttavan, joten täytynee ensikerralla jättää eväät kotiin ja testata myös ravintolan tarjoilut. Tällä kertaa meillä oli kuitenkin veljeni vaimon loihtimat herkut mukana. Kävelimme pitkin kivilohkareita kohti Luppiovaaran vajaan 200 metrin huippua.Levitimme huovan kivitasanteelle ja aivan ensimmäiseksi nautimme maljat raikasta kuohuvaa.Aurinko paistoi korkealta ja pilviä oli vain taivaanrannalla. Kuvissa näkyvä joki on Tornionjoki ja sen toisella rannalla näkyy Suomen puolen vaarat; mm. Aavasaksan vaara.Levittelimme retkihuovalle makoisat eväämme; fetasalaattia, lämminsavulohta, kananmunia ja valmiiksi tehdyt avokado-lohi -leivät. Kylläpä maistui retkieväät makoisalle.Jälkkäriksi saimme Dajm-kakku -kahvit.Vaaralla on myös paikoin nuotiopaikkoja.Luppiovaaraa tarkemmin tutkien voi löytää bunkkereita, joihin voisi myös kurkistaa sisään. Me emme tällä kertaa niissä käyneet, joten jäi ensikertaankin jotain jännää koettavaa. Paikoin reitillä on myös puuportaita, joten vaaran laelle kapuaminen on erittäin helppoa.Iloiset retkeläiset kiittävät piknik-kutsusta ja makoisista tarjoiluista.

Kesäinen Kööpenhamina

Vietimme viisi päivää kesäisessä Kööpenhaminassa koko perheen voimin. Saimme lapsilta joulalahjaksi liput jääkiekon MM-kisojen semifinaaleihin ja toiveikkaana lähdimme katsomaan kun Suomi raivaa tiensä finaaleihin. No eihän siinä käynyt niinkuin toivottiin, mutta kiva reissu oli joka tapauksessa. Suomi-Sveitsi pelin katsoimme uudenkarheat Leijonapaidat päällä paikallisessa pubissa. Eipä ollut paidoille käyttöä kuin sen yhden pelin ajan kun Sveitsi pisti Suomen pojat kotimatkalle.

Semifinaaleissa kävimme paikanpäällä katsomassa kun Ruotsi raivasi tiensä finaaaliin passittamalla USA:n pojat pronssiotteluun. Tunnelma kisapaikalla oli Suomen putoamisesta huolimatta kiva kokea. Meillä olisi ollut liput toiseenkin semifinaalin, mutta sen jätimme sitten katsomatta.Käveltyä tuli viiden päivän aikana melkoisesti. Kävimme mm. tutustumassa Church of Our Saviour näköalakirkkoon, jossa pystyi kävelemään kirkon tornin huipulle tornin ulkopuolella kulkevia portaita pitkin. Teemun kanssa kiipesimme ihan huipulle, josta avautui huikeat näkymät Kööpenhaminan joka suuntaan.Sieltä oli mukava bongailla Kööpenhaminan nähtävyyksiä.Parina aamuna kävimme yhdessä nauttimassa makoisat brunssit. Yksi parhaimmista oli ihan majoituksemme lähellä sijaitsevan Cafe Nordenin monipuolinen aamiaslautanen.Viime kerralla minulla jäi tutustumiskäynti Christianian vapaakaupunkiin tekemättä. Nyt kävimme sielläkin hämmästelemässä.Aurinkoisin päivä oli sunnuntai ja onneksi olimmekin varanneet etukäteen kahdeksan hengen veneen, jolla kruisailimme pitkin kanaalia aamiasen merkeissä. Tyttäreni ja hänen poikaystävänsä olivat pakanneet meille reilut aamiaseväät mukaan venematkalle.Veneestä oli kiva katsella maisemia ja muita veneilijöitä. Majoituksen otin Airbnb:ltä. Asunto sijaitsi ihan keskustassa ja oli todella viihtyisä kahden huoneen ja keittiön huoneisto.

Kööpenhaminassa

Vierailimme veljeni kanssa parin päivän ajan Kööpenhaminassa.  Tyttäreni muutti sinne jo syyskuun alussa ja nyt vasta sain järjestettyä tutustumismatkan hänen uuteen kotikaupunkiinsa.  Lensimme Norwegianilla sinne sunnuntaiaamuna. Perillä meitä odotti tyttären ja hänen poikaystävänsä valmistama ihana aamiainen.Lämpimiä croissantteja, sämpylöitä ja pienet uunimunakkaat, nams!Jälkiruoaksi tyttäreni oli valmistanut makoisan Lime piirakan. Brunssin jälkeen suuntasimme keskustaan katselemaan Kööpenhaminan nähtävyyksiä. Tämän talorivistön varmaan jokainen Kööpenhaminassa vieraileva käy kuvaamassa. Yhdessä rivin taloista….…on asunut itse H.C. Andersen.Kööpenhaminassa on paljon upeita kirkkoja. Reilu kuukausi sitten tässä Christianborgin linnan kappelissa pidettiin Tanskan prinssi Henrikin siunaustilaisuus.Kaunista arkkitehtuuria.Tyttäreni ja hänen poikaystävänsä olivat varanneet meille illaksi pöydän yhdestä lempiravintolastaan; CofocostaNautimme siellä viiden pienen annoksen menun. Kiva keino maistella useita erilaisia ja kauniisti tarjolle tuotuja annoksia. Parhaiten näistä maistuivat nro 2 taivaallisen makuinen keitto ja ihana nro 5 jälkiruoka. Kuvan alla on tanskaksi mitä mikin annos sisältää.Maanantaipäivänä kävimme veljeni kanssa junalla Juutinraumansiltaa pitkin Malmössä. Pitihän se silta kokeilla, kun on tullut seurattua televisiosta Silta sarjaa. Junamatka sinne vie noin puoli tuntia.Kahvittelimme Malmössa kivassa Konditoria Katariinassa. Pientä suolaista toastia ja minilaskiaispullia.Palasimme Malmösta kolmen jälkeen kun tyttäreni pääsi töistä ja tutustuimme vielä yhdessä Kööpenhaminan keskustaan.

Majoituimme veljeni kanssa aika lähellä keskustaa sijaitsevassa Hotelli Norassa. Hyvä ja edullinen hotelli erittäin hyvällä sijainnilla. Otin tämän kuvan hotellihuoneemme ikkunasta, kun aamulla hämmästelin maanantain ja tiistain välisenä yönä satanutta lumikerrosta. En kyllä olisi uskonut lunta näkeväni keväisessä Kööpenhaminassa. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta koko reissumme ajan, mutta ilma oli silti ajoittain tosi kylmä.Tiistaina meillä oli iltalento takaisin, mutta ehdimme vielä käydä tutustumassa pariin kauniiseen kirkkoon.Tietysti myös yksi tärkeä nähtävyys piti vielä viimeisenä päivänä käydä kuvaamassa, pieni merenneito nimittäin. Toukokuun lopulla on sitten tarkoitus viettää vähän useampi päivä tuossa upeassa kaupungissa ja ehkä silloin katsellaan enemmänkin ympärille kun sääkin on lämpöisempi.

Ihana elämys- ja majoitusvinkki Tornio-Haaparanta -reissulle

Lukijat kysyvät minulta usein hyviä majoituspaikkoja Tornio-Haaparanta -alueelta, kun he ovat tulossa näille seuduille mm. Ikea-ostosreissuille. Nyt voinkin lämpimästi suositella upeaa paikkaa vain 15 km:n päässä Torniosta. Paikkaa, jossa voit tehdä viikonlopun tai pitemmänkin ajan ostosreissusta samalla elämyksen mielenkiintoisine aktiviteetteineen ja herkullisine aterioineen.  Se paikka sijaitsee Ruotsin puolella jokirannassa ja on nimeltään KukkolaforsenUpea historian havinaa sisältävä turistikeskus, jossa voit tehdä vaikka ja mitä kivaa 🙂 Saimme Lounais-Lapin sisustusbloggaaja-porukalla mahdollisuuden viettää siellä eilinen torstai-ilta ja tutustua paikan historiaan ja aktiviteetteihin. Ihan hävettää sanoa, että tämä oli minulle ensimmäinen kerta tässä mielenkiintoisessa paikassa. Voin kyllä varmuudella sanoa, ettei todellakaan viimeinen, niin upea kokemus meille tarjottiin! Aloitimme illan kokoontumalla Kukkolaforsenin päärakennukseen, jossa sijaitsee paikan vastaanottotiski ja ravintola. Meidät otti iloisesti vastaan Kukkolaforsenin myynnistä ja markkinoinnista vastaava Johanna Salmi.Katselimme porukkaa odotellessa ympärillemme ja bloggaajien kamerat alkoivat kilvan räpsyä. Ravintolan kaikilla seinillä on isot ikkunat, joista avautuu upea näkymä Kukkolankoskelle. Kukkolaforsenin pääteemat liittyvät suurelta osin kalastamiseen ja nimenomaan siian lippoamiseen, josta jo ravintolan seinämaalauskin kertoo hieman tätä tarinaa.Porukan oltua kasassa siirryimme päärakennuksesta kaunista sinistä hetkeä ihaillen ja lumista rantapolkua taivaltaen kohti ensimmäistä tutustumis kohdettamme siianpaistokotaa. Matkan varrella meitä tervehti jättikokoinen raudasta rakennettu ”lippoaja”. Yksi paikan monista tarjolla olevista aktiviteeteista onkin kokeilla tuota mielenkiintoista kalastustapaa; siian lippoamista.Matkamme kulki vanhan kalastajakylän läpi, jossa vieri vieressä oli pieniä vanhoja kalavajoja, joissa kalastajat ovat aikanaan säilyttäneet välineitään. Tänä päivänä on jäljellä kuusi eri ikäistä vajaa.  Alueella on myös kaksi myllyä, alempi rakennettiin noin 1840 ja ylempi on 1850-luvulta. Myllyihin kuului myös saha, sarkatamppi ja puutavaramakasiini. Yhdessä vajassa oli iso torni, jonka katolla suuri kello. Kello, joka edelleen oli toimiva, kertoi aikanaan kalastajille, milloin kalastus oli joka päivä määrä lopettaa.Vajojen lomassa oli ensimmäinen kokoontumispaikkamme; vuonna 1789 rakennettu siianpaistokota, jossa meidät otti vastaan Kukkolaforsenin perustajien tytär Johanna Spolander. Hän pyörittää nykyään paikkaa veljensä kanssa. Johanna oli lämmittänyt meille kodan tulilla kuumaa glögiä suurella kuparipannulla.Glögit saimme nauttia tunnelmaan kuuluvista puukupeista eli kuksista. Kodan tulilla Johanna valmisti meille muurikan lämmössä aivan ihania kerrosleipiä. Leipänä oli paikallista puolukkaleipää, jonka välissä suussasulavaa juustoa ja häränfilettä.Aika selvästi paistaa tyytyväisyys ja nautinto bloggareiden kasvoilta 😉Kotatulien loimussa kuuntelimme Johannan kertomaa mielenkiintoista Kukkolaforsenin historiaa.Saimme mm. kuulla, kuinka ennen vanhaan kalastajat kerääntyivät kotaan työpäivän jälkeen ruokailemaan ja lepäämään kodan lämmössä. Kodan pitkillä penkeillä oli säännöllisin välimatkoin hirrenpätkä, johon väsyneet kalastajat painoivat päänsä ja oikaisivat raskaan päivän jälkeen pieneen lepohetkeen. Kukkolaforsenilla on mahdollisuus kokea tuo kalastajien ruokailu- ja lepohetki varaamalla pienelle ryhmälle (4-20 henkilöä) illallisen siianpaistokodassa, jossa opas kertoo samalla kylän historiasta.Kodasta siirryimme kohti saunaa ja saunatupaa. Saunatuvassa oli kivasti kerrottu saunomisen historiaa erilaisin tavoin. Siellä oli mm. pienoismallin saunoja, joiden rinnalla oli pienoismallia kuvaavat tarinat. ”Jos ei sauna, viina ja terva auta, se on kuolemaksi” 😀Sitten pääsimmekin itse asiaan eli saunaan! Ilta jatkui mm. saunajoogan parissa. Johanna veti meille todella rentouttavan jooga-session suuren hirsisaunan lämmössä.Joogan jälkeen saimme eteemme jalkakylvyt, joissa väsyneet jalat saivat ihanan hoidon.Jalkakylpyyn saimme valita koivusuolaa tai tervasuolaa. Saimme myös pienet kuorinta-ainetta sisältävät ”muffinsit”, josta levitimme tummaa, rakeista mm. kahvinporoja sisältää massaa pitkin kasvoja ja vartaloa. Käsittelyn jälkeen hieroimme vielä erilaisia öljyjä jalkoihimme. Täydellisen rentouttava saunailta, joka myös kuuluu paikalla tarjolla oleviin aktiviteetteihin. Saunomisen yhteydessä oli mahdollisuus myös pulahtaa saunan vieressä olevaan kuumaan paljuun ja kyllä sinne muutama tytöistä pulahtikin. Sen minä jätin väliin.(kuva Kukkolaforsen sivuilta)

Saunasta hipsimme takaisin saunan vieressä olevaan takka/puku -huoneeseen, jossa meille oli katettu makoisa saunabuffet herkkuineen.Eipä olisi ilta maukkaammin voinut päättyä, kun jäimme takkahuoneeseen porisemaan ja nauttimaan pöydän antimista. Jokainen löysi pöydästä paikkansa kivan yllätyksen eli nimikoidun lahjapussin ääreltä.Kyllä tänne paikkaan on nopeasti päästävä uudestaan ja ajattelinkin seuraavaksi kokeilla vaikka perheen kera viininmaistiaisia.  Aika kiinnostava aihe voisi olla myös Suklaanmaistiaiset 😉Kesällä paikka on varmasti vieläkin upeampi! Yksi mielenkiintoinen mahdollisuus on ruokailla kosken päällä; Dinner on the river , aika eksoottista! On kuulemma kiva paikka vaikka kosia 😉Majoitusvaihtoehtoja löytyy paikalta monentasoista, on upeampaa hotellitason mökkiä ja vähän vaatimattomampaankin makuun yösijaa.  Näissä maisemissa silmä ja sielu lepää.Suurkiitokset Kukkolaforsenin Johanna Salmelle ja Johanna Spolanderille kun saimme viettää niin ihanan ja ikimuistoisen illan luonanne ♥

 

 

Yksi lisää elämän tähtihetkiin :)

Nyt on kuulkaas pohjoisen pikku kaupungin tyttö ollut mukana semmoisissa kekkereissä, että piti muutaman kerran itseään nipistää, jotta tiesi sen kaiken olevan totta. Olen aina ollut niiiiin Rasmus-fani, että tämä kuva tekisi kyllä mieli melkein tauluksi seinälle ikuistaa 😉 Hymy oli herkässä.OLYMPUS DIGITAL CAMERANyt siellä varmaan jo kuumeisesti mietitään, että miten se tuo muoriska on sitten Laurin kanssa samaan valokuvaan päässyt…no minäpä kerron. Lauri Ylönen on suunnitellut itselleen, Elastiselle, Jarpille ja Valavuoren Aleksille hulppeat CLT-talot. Pari viikkoa sitten sain sähköpostiini kutsun Laurin uuden yrityksen, talot rakennuttaneen Alvardagin, järjestämiin tuparibileisiin. He olivat selanneet erilaisia blogeja ja valinneet muutamia bloggareita mukaan juhlimaan Laurin talon valmistumista ja minä onnellinen olin suureksi yllätyksekseni yksi valituista. OLYMPUS DIGITAL CAMERATalossa kuvattiin samalla viimeistä jaksoa MTV3-kanavalla huhtikuussa alkavaan ”Lauri ja tulevaisuuden talot” -ohjelmaan, jossa seurataan näitä Laurin yrityksen ensimmäisiä askeleita ja näiden neljän tunnetun nuoren miehen koetalojen rakentamista.OLYMPUS DIGITAL CAMERA Laurin tavoitteena on kehittää uusi menestynyt suomalainen vientituote; markkinoiden ekologisin, ekonomisin ja älykkäin design-talo. Upeaa suomalaista työtä maailmalle loistavan kansainvälisesti jo musiikkialalla menestyneen nuoren miehen kädestä. Arvostan ja uskon kyllä hänen menestykseen myös tällä tiellä, sen verran upeaa jälkeä sain todistaa. Lauri on muuten suunnitellut itse myös kuvassa näkyvän sohvan, jonka hän kertoi tulevan Iskun tuotantoon. Sohva mustine rautapäätyineen sopisi meidänkin tulevan talon DIY-ruokapöydän jalkojen kanssa erinomaisesti yhteen, joten täytyypä olla hereillä, kun sitä on saatavilla.OLYMPUS DIGITAL CAMERAEikä siinä vielä kaikki! Onhan Lauri suunnitellut jo Vallilallekin kolmen upean kuosin erikoismalliston. Kuosien nimet ovat  Kuma, String ja Sulka ja niistä on saatavilla verhoja, kangasta ja mattoja.  Kuma näkyikin Laurin talossa verhoissa ja sohvatyynyissä. Voisin nähdä tuon Kuma-kuosin myös meidän tulevassa talossa.OLYMPUS DIGITAL CAMERACLT tulee sanoista Cross laminated timber eli ristiinliimattu puu. Ristiinlaminoinnin ansiosta CLT on luja ja tiivis rakennusmateriaali. Itseasiassa olen henkilökohtaisesti puualalla vuosikymmeniä työskennelleenä iloinen siitä, että nykyään arvotalot eivät välttämättä aina ole kivitaloja, vaan massiivipuustakin rakennetaan tällä tekniikalla upeita koteja.  Puu näkyikin myös suuressa määrin talon sisustuksessa. CLT-levyt olivat seinissä ja katoissa useissa huoneissa käsitelty kuultovalkoiseksi. OLYMPUS DIGITAL CAMERASisustuksen sävyt olivat pääasiassa valkoista, mustaa ja lämpökäsitellyn puun sävyä. Takkaseinä takkoineen oli kuin taideteos! Lämpökäsitellyistä rimoista tehty seinämä takan päällä ulottui kattoon asti ja sen vieressä oli rouhea betoniseinäosuus. OLYMPUS DIGITAL CAMERATakkaluukku jatkui jämeränä rautahyllynä koko rimaseinämän matkan. Hylly on samaa tyyliä kuin runko ja päädyt Laurin suunnittelemassa sohvassa. Lauri kertoi meille talon tarinaa, jonka mukaan hän lapsena rakensi usein majoja puuhun. Tässä talossa tätä lapsuuden muistoa hän toteutti tuomalla talon keskellet betoniseinäien elementin, joka kuvaa puun runkoa. CLT-levyt tasoina ovat taas hänen mukaan niitä puun oksia, joilla majassa istuskellaan. Ihanasti tuotu lapsuudenmuisto talon syntytarinaan ♥OLYMPUS DIGITAL CAMERATalon huoneista tullaan sitten tulevassa ohjelmassa näkemään kokonaiskuvia. Me bloggarit saimme kuitenkin ainutlaatuisen tilaisuuden kertoa pienien yksityiskohtakuvien kera talosta aivan ensimmäisenä mediana. Meidät myös tuotiin talolle tuntia aikaisemmin kuin muut vieraat saapuivat, joten saimme rauhassa toven verran katsella ympärille ja kuvailla pieniä yksityiskohtia talosta. Laurin pojan huoneessa oli kiva kerrossänky. Lauri kertoi myös rakentaneensa 8-vuotiaan poikansa kanssa pihalle pienen majan/talon, joka kuulemma valmistui paljon nopeammassa tahdissa kuin tämä ”isompi puoli” 😉 Valitettavasti illalla oli jo niin pimeää, että en nähnyt tätä rakennelmaa siellä paikanpäällä, mutta toivon näkeväni senkin sitten siinä ”Lauri ja tulevaisuuden talot” tv-ohjelmassa 🙂OLYMPUS DIGITAL CAMERALaurin makuuhuoneen yhteydessä oli oma upea lasiseinäinen kylppäri saunoineen. Mielenkiintoinen peilin paikka ripustettuna ikkunan eteen. Olohuoneesta ja päämakuuhuoneesta oli koko yhden seinän mittaiset ikkunat rannalle päin. Ikkunoista avautuu upeat vuodenaikojen mukaan muuttuvat maisemataulut!OLYMPUS DIGITAL CAMERAPäämakuuhuoneen yksi CLT-levyseinä oli sävytetty mustaksi. Kaunista ja tyylikästä!OLYMPUS DIGITAL CAMERAVierashuoneen sävyjä.OLYMPUS DIGITAL CAMERABaarihuoneen upea katseenvangitsija.OLYMPUS DIGITAL CAMERASiinäpä teille pientä esimakua, miltä talossa näyttää. Kannattaa kuitenkin istua tv:n ääreen huhtikuussa kun ohjelma Lauri ja tulevaisuuden talot alkaa maikkarilla. Minä ainakin meinaan katsoa joka jakson. Tiedä vaikka siellä viimeisessä jaksossa sitten vilahtaisi näiden tuttujen poikien kera yksi muoriska pohjoisen Torniosta 🙂 Valavuoren Aleksi tuli paikalle vasta kun talossa oli jo sen verran paljon väkeä, että eihän tämä ujo tyttö enää kehdannut hänen kanssaan kuvaan pyrkiä. Paljon on kuitenkin hymyn aihetta jo näitä kuvia katsellessa 😉OLYMPUS DIGITAL CAMERASuurkiitos vielä Alvardagille kunniasta olla mukana näissä kivoissa kekkereissä. Kuvan teksti kertoo kyllä täydellisesti sen mitä sain kokea, kun pääsin mukaan tähän ikimuistoiseen tilaisuuteen. On siinä taas yksi upea tähtihetki muisteltavaksi kiikkustuolissa 🙂yhdistelmä 1

Mieluisin hotellini Helsingissä

[mittaustagi][conversionpixel campaign=’HotelIndigo’ title=’Helsingin ihanin hotelli’]Sain Restelin yhteistyön myötä mahdollisuuden vierailla jo toisen kerran Helsingin Bulevardilla suositulla alueella sijaitsevassa ihanassa Hotel Indigossa. Majoituimme sinne mieheni kanssa marraskuun alun Indiedays Inspiration päivien ajaksi. Ensimmäisen kerran majoituin Indigossa reilu vuosi sitten ja niin miellyttävä hotellikokemukseni oli jo silloin, että päätin mennä sinne uudestaan, mikäli vielä hotellimajoitusta Helsingissä tarvitsisin. Kiitos Indiedaysin ihanan Marin; sain tämän yhteistyön myötä edullisemman majoituksen tähän lempparihotelliini. Hotellin sijainti, sisustus ja muutenkin viihtyisä tunnelma ystävällisen henkilökunnan kera sai minut ihastumaan kertaheitolla. Kaiken hyvän lisäksi poikani asuu ihan hotellin kulmilla, joten vierailut sinnekin majoituksemme aikana sujuivat kätevästi. hotel-indigo-helsinki_230615_08Ajoimme Helsinkiin autolla, joten paikka autolle Indigon parkkihallissa oli tärkeä lisäetu. Parkkihalliin pääsi kätevästi suoraa pääoven vieressä olevasta takapihalle johtavasta aukosta. Tuona viikonloppuna tuli Helsinkiin ensilumet ja sää oli tosi kylmä, joten mikä mukavuustekijä olikaan ajaa auto aina lämpimästä hallista mukaan. Hotellin sijainti on täydellinen, mikäli haluaa rauhallisen ympäristön. Silti hotellilta on vain reilu puoli kilometriä ihan Helsingin ydinkeskukseen rautatieaseman ja Forumin liepeille.catsHotel Indigon sisustus hivelee sisustussuunnittelijan silmää 🙂 Tosin uskon, että tällainen lämmin, kerroksellinen ja värikäs sisustus miellyttää monenlaista makua. Hotellin sisustuksen elementtejä ovat suunnitelleet palkitut suomalaiset designerit, kuten Linda Linko, Pietari Posti ja Satu Maaranen. Ravintola Brödin ja aulatilan kerroksellinen ja lämminsävyinen sisustus toi mieleen leppoisan olohuonetilan. Istahdimme ravintolassa parina iltana; eka iltana cappucinojen ajaksi ja lauantai-iltana söimme miniän kanssa maittavat lohisalaatit todella mukavan tumman miestarjoilijan palvelemana. Harmi kun ei tullut nimeä kysyttyä, mutta toivottavasti nämä lämpimät kiitokset lauantai-iltana 5.11. palvelleelle henkilölle ihan loistavasta palvelusta menevät näin perille 🙂OLYMPUS DIGITAL CAMERAEniten kiinnitin huomiota Ravintola Brödin sisustukseen ja siellä oleviin valaisimiin. Monta erilaista valaisinta sulassa sovussa yhdessä tilassa muodostavat mielenkiintoisen yhdistelmän.OLYMPUS DIGITAL CAMERAYhteistä valaisimille oli musta…OLYMPUS DIGITAL CAMERA….ja harmaa värimaailma.OLYMPUS DIGITAL CAMERAItsellä ei olisi tullut mieleen tällainen valaisimien yhdistelmä, mutta se toimii ja teki tilasta mielenkiintoisen.OLYMPUS DIGITAL CAMERARavintola Brödin aamupalalla tunnelma on kotoisa.OLYMPUS DIGITAL CAMERA Pidän hotellista nimenomaan kodinomaisuuden vuoksi. Varsinkin työmatkalaisille sisustuksen lämmin ja kotoisa tunnelma tuo mielestäni toivottua lisäarvoa. OLYMPUS DIGITAL CAMERARautapadoissa tarjoiltu aamupala on kuin ennen vanhaan mummolan patojen äärellä 🙂OLYMPUS DIGITAL CAMERAPeruslasipurkeissa tarjolla olevat tuotteet tulevat yhtäaikaa hyvin esille ja helpottavat runsaiden lisäkkeiden valintaa.OLYMPUS DIGITAL CAMERAHotellin mielenkiintoinen ja vaihteleva sisustus jatkuu hotellin kerroksissa….OLYMPUS DIGITAL CAMERA..sekä niiden käytävillä. Kerroksien erilaiset tapetit ja taulut tekevät tyylikkäästä sisustuksesta hauskan ja mielenkiintoisen. OLYMPUS DIGITAL CAMERAMeidän huoneemme oli kerroksessa 7, mutta kävin mielenkiinnon vuoksi kurkkaamassa jokaisen kerroksen sisustuksen. OLYMPUS DIGITAL CAMERAViihtyisissä hotellihuoneissa voi bongailla designhuonekaluja, upeita valokuvatapetteja ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Silmät avoinna näkee paljon kauniita ja harkittuja yksityiskohtia.OLYMPUS DIGITAL CAMERAKahvikoneella oli mukava päivän touhujen jälkeen pyöräyttää iltakahvit suklaapalan kera. Ylellistä, eikö totta! OLYMPUS DIGITAL CAMERAJoka ilta nautiskelimmekin kahvikupposet miellyttävän muhkeassa untuvapeittojen ja 100 % egyptiläisen puuvillalakanoin pedatussa vuoteessa:). Ps. voisiko tyytyväisemmältä tuo ukkokultakin näyttää kahvitarjoilusta 😉OLYMPUS DIGITAL CAMERAHotellin kotoinen tunnelma ei silti poista ylellisyyden tunnetta, josta varsinkin tilavassa Spa-henkisessä kylpyhuoneessa sai nauttia. Kauniilla puutarjottimilla oli joka päivä uudet laadukkaat Aveda-tuotteet vartalon hoitoon. Tarjolla ollut pehmeä kylpytakki ja tossut takasivat suihkunjälkeisen mukavuuden.yhd-wcHyvä asia on myös hotellin ympäristöystävällisyys, josta Indigo on saanutkin kultatason LEED-sertifikaatin ensimmäisenä hotellina Suomessa. LEED on ympäristöystävällisen rakentamisen kansainvälisesti tunnettu ja hyväksytty luokitusjärjestelmä korkean tason vihreille rakennuksille.  Kiinteistön parhaita vahvuuksia arvioinnissa olivat materiaalien, veden ja energiakäytön tehokkuus sekä hotellin sijainti ja sisäympäristöratkaisut, jotka nostivat hotellin neliportaisessa LEED-arvioinnissa kultatasolle.

Sinullakin on nyt mahdollisuus päästä rentoutumaan miniloman merkeissä osallistumalla Crowne Plaza Helsingin Facebook-sivuilla meneillään olevaan kilpailuun, jossa kaikkien siellä kommentoneiden kesken arvotaan kahden hengen matkapaketti, johon kuuluu kaksi yötä aamiaisineen arvoituskuvassa olevan kaupungin Crowne Plaza -hotellissa ja lennot kaupunkiin.Osallistumisaikaa on 24.11. saakka.

Näin pikkujoulujen aikaan kannattaa sinun käydä tutustumassa myös Hotel Indigon pikkujoulutarjoukseen. Edullisella huonehinnalla pääset nauttimaan kaikista Hotel Indigon palveluista. Voithan myös vain napata Hotel Indigon viikonlopputarjouksen ja käydä Helsingin ytimessä pienellä arjesta irroitautumisella ja vaikka jouluostoksilla. Saisinkohan tuon miehen innostumaan uudestaan pienelle reissulle näiden tarjousten innoittamana, täytyy ainakin yrittää 😉

Yhteistyössä Restel

lifie