Äiti on poissa

Iäkäs 94 vuotias äitini siunattiin eilen haudan lepoon. Loppuun asti äiti pystyi asumaan meidän syntymäkodissa ja suoriutuikin hyvin arkiaskareistaan. Kotona hänellä kävi kuitenkin vajaan vuoden ajan kolme kertaa päivässä avustaja, joiden päätehtävä oli olla äidin seurana ja tsekkailla, että kaikki on ok.Äidin uuvutti vatsasyöpä, jonka seurauksena hän vietti viimeiset 2,5 viikkoa Tornion sairaalan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Vietin äidin vierellä hänen viimeiset kolme elinvuorokautta yöt ja päivät. Sain näin pitää äitiä kädestä kiinni kun hän henkäisi rauhallisesti nukkuen viimeisen hengenvetonsa 1.10. 2019 klo 4.20.  Näkemiin äiti, ikävöin sinua. Tämä on viimeinen yhteiskuva äidistä ja minusta viikko ennen äidin poisnukkumista ♥  Soitimme muistojuhlassa Sakari Kuosmasen cd:ltä  kauniin laulun Äiti – La mama, jonka sanat tahdon tähän tallettaa.

Äiti (La Mama) 

Kun joskus varjoon taivaltaa
ja loiste lämmin kaikkoaa,
niin äidin äänen jostain kaukaa kuulen.
Se lohduttaen lausuu näin;
oi, lapsein katso valoon päin,
sen loisteen huomaat ymmärtäen,
käy hohde siivin myötätuuleen.

Kai joskus tuntuu elo tää,
jää aivan ilman sävelmää,
sä etsijälleen soinnut nää,
ne lapsein, löytävän sun luulen.

Niin kaukaa takaa tähtien, mua ohjaa ääni lämpöinen,
kai äidin silmät aina valvoo lastaan.
Kun maailmalla samoaa sua kenties joku rakastaa,
pois lähdet, tyhjyys palajaa.
On rakkaus äidin totta ainoastaan.

Äitini pienoinen, en sua mä nää,
mut säilyvää on rakkaus tää.
Se sieluun jää, pois katoaa yön musta maa,
sun muistos saa sen kirkastaa.

Niin kaukaa takaa tähtien, mua ohjaa ääni lämpöinen,
kai äidin silmät aina valvoo lastaan.
Kun maailmalla samoaa sua kenties joku rakastaa,
pois lähdet, tyhjyys palajaa.
On rakkaus äidin totta ainoastaan

Äitini pienoinen, en sua mä nää,
mut säilyvää on rakkaus tää.
Se sieluun jää, pois katoaa yön musta maa,
sun muistos saa sen kirkastaa.
Unholaan et jää, et jää, milloinkaan♥Haluan välittää lämpimät kiitokset Tornion terveyskeskuksen vuodeosaston ihanille hoitajille, jotka pitivät niin hellästi huolta sekä äidistä että minusta. Tekevät kyllä työtään suurella sydämellä♥

37 thoughts on “Äiti on poissa

  1. Voi, lämmin osanottoni! Oli äiti minkä ikäinen tahansa, hänen poismenonsa on yksi elämän surullisimmista asioista. Äitisi näyttää niin kauniilta ja lempeältä, voin vain aavistaa miten lämmin ihminen hän oli. Siunausta ja voimia tuleviin päiviisi ilman äitiä, Soile ❤

    Tykkää

  2. Suuri ja lämmin osanotto ❤

    Olen lukenut blogiasi ihan alusta asti (vain muutaman kerran kommentoinut) ja juuri mietin jokin aika sitten mitä äidillesi kuuluu. Hän on jäänyt mieleeni hyvin blogin välityksellä, lämpimänä ja positiivisena ihmisenä.

    Tykkää

  3. Lämmin osanotto teille kaikille läheisille❤Arvokas asia oli se,kun sait olla saattamassa äitiäsi viimeiset hetket. Tulipa niin lämpimänä mieleen oma kokemukseni isän kanssa reilu vuosi sitten. Äidilläsi ei ole enää kipuja, vaan ansaittu lepo❤

    Tykkää

    1. Kiitos Pirjo. On kyllä niin levollinen olo kun sain olla siinä äidin vierellä viimeiseen hetkeen asti. Hän aina murehti isän kuoleman jälkeen yksinäisyyttä, niin päätin, että enää ei tarvi olla yksin hetkeäkään.

      Tykkää

  4. Otan sydämestäni osaa suruunne ja toivotan voimia tulevaan.❤️Ihana,pirteä äitisi monissa kuvissa ollut täällä blogissa.Siellä hän sinua odottaa sitten joskus.

    Tykkää

  5. Otan osaa suureen suruunne❤️. Kauniit sanat laulussa, aivan liikutuin kun luin. Oma äitini menehtyi 10 vuotta sitten, 84 vuotiaana. Voimia teidän koko perheelle.

    Tykkää

  6. Otan osaa sinun ja perheesi suruun.
    Olen lukenut blogiasi jo kauan, mutta en ole ujouttani kommentoinut aiemmin, nyt teen.
    Laulussa on todella liikuttavat sanat, itsellekin tuli kyyneleet silmiin.
    Voimia ja jaksamista teille kaikille!

    Tykkää

  7. Hei Soile! Olen lukenut blogiasi jo pitkään ja odotan aina innolla uutta julkaisua. Kiitos, kun kirjoitat kiinnostavista ja elämänmakuisista asioista.Teidän perheellä on viime aikoina ollut elämän eri puolia, niin iloa kuin surua! Lämmin osanotto! Kaikkea hyvää toivoen Pauliina

    Tykkää

    1. Kiitos Pauliina ❤ Sellaista se elämä on; surua ja iloa vuorotellen. Onneksi kuitenkin enemmän noita ilonhetkiä, joiden voimalla jaksaa nämä surutkin käsitellä ❤

      Tykkää

  8. Myös minulta lämmin osanotto.
    Ihmisen elämä on kuin kukka, joka hetken kukoistaa ja sitten kuihtuu pois.
    Toivon, että tulevina päivinä sinua lohduttaa kauniit muistot ja se, että olit äidin vieressä ja elämässä.

    Tykkää

  9. Lämmin osanotto suruusi!
    Ihana kuulla että äitisi oli Kiteeltä Pohjois-Karjalasta. Minä asun Joensuussa ja minun äitini on 93 vuotias Karjalan evakko. Tiedän että ei ole kovin kaukana itsellänikään vastaava tilanne…

    Ihanaa että sait viettää äitisi seurassa hänen viimeiset hetkensä!
    Lämmin halaus Sinulle ja voimia tuleviin päiviin!

    Liisa

    Tykkää

    1. Kiitos ❤ Karjalasta tulee vahvoja ja sitkeitä naisia ❤ Aina se lopullinen lähtö on surullinen, olipa rakas minkä ikäinen hyvänsä. Lohtuna on kuitenkin se, että sain olla viimeiset päivät äidin lähellä ja saattaa hänet ikiuneen ❤

      Tykkää

  10. Lämmin osanottomme. Muistan Tuulikin vanhempiesi yhteisestä kodista rautatieaseman yläkerrasta lähtien. Jotakin ainutlaatuista oli siinä, että pienen lapsen vierailullekin katettiin kahvipöytä. Tuulikissa oli ominaisuuksia, jotka olivat selvästi Karjalasta lähtöisin. Sydämen kristillisyys on meille läntisessä kulttuurissa kasvaneille monesti tavoittamaton ominaisuus. Sydämen kristityllä ei ole oikeassa olemisen tarvetta.
    Vaatimattomuus ja oma pienuus olivat asioita, joita hänessä ihailin.

    Pekka ja Ulla

    Tykkää

    1. Kiitos Pekka, äiti oli kyllä aina erittäin vieraanvarainen ja myös vieraat lapset huomioitiin aina. Tuo äidin vaatimattomuus ja oma pienuus ovat tosiaankin äidin luonteenpiirteitä, joka näkyi päivittäin hänen sanoissaan ja teoissaan. Lämpimät terveiset teille kaikille ❤

      Tykkää

  11. Luen kyllä blogiasi, vaikken tänne mitään kommentoikaan….Otan osaa suruun, äitisi poisnukkumisen johdosta…niin surullista, vaan väistämätöntä 😦 ihailtavan korkean iän hän saavutti ja käsittääkseni hyväkuntoisena, joka aivan upea saavutus…niin surullista, vaan muistot kannattelee 🙂

    Tykkää

Jätä kommentti Johanna Peruuta vastaus